Voidaanko erilaisilla hengitysharjoituksilla tehostaa aivojen puhdistumista kuona-aineista?

Näin kirjoittaa Henna Korkala 2.4.2025 YLE:n artikkelissaan (1).

Asiaa on tutkittu Oulun yliopiston Vesa Kiviniemen johtamassa OFNI-tutkimusryhmässä. Korkala kirjoittaa, että Kiviniemen mukaan näyttää lupaavalta.

OFNI on kansainvälisesti hyvin verkottunut translationaalisen neurokuvantamisen tutkimusryhmä Oulun yliopistossa ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Heidän tutkimus keskittyy kehittämään uusia erittäin nopeita menetelmiä aivojen fysiologisten pulssimuutosten varhaiseen havaitsemiseen ja mittaamiseen. Nämä pulssit säätelevät sekä verenkiertoa että veriaivoesteen (BBB) sisällä tapahtuvaa verisuoniperivaskulaarista imunesteen/aivoselkäydinnesteen vaihtoa. He kehittävät varhaisen hoidon työkaluja aivojen verenkierron ja hydrodynamiikan häiriöihin sairauksissa, kuten Alzheimerin tauti, epilepsia ja aivokasvaimet. (2).

Translationaarinen lääketiede tarkoittaa tutkimusta, jossa pyritään viemään perustutkimuksessa laboratorioissa saatua tietoa käytännön sovellutuksiin (3).

Käsitteiden määrittelystä sen verran, että riippuen näkökulmasta eli koulukunnasta, aivojen pulsseja kutsutaan eri tavalla. Voidaan puhua aivo-aalloista tai esimerkiksi kraniaalirytmeistä. Niitä ei siis ole yksi vaan useita.

"Neurosairauksista tulee joka vuosi 11 miljardia eli reilusti hävittäjäkauppojen verran laskua yhteiskunnalle Suomessa, eli ollaan aika isoissa asioissa kiinni", Kiviniemi sanoo Korkalan artikkelissa (1).

"Tutkimusryhmän johtaja Kiviniemen mukaan näyttää siltä, että hengityksen merkitystä aivojen puhdistumiseen ei ole aiemmin ymmärretty. Hengitys näyttää olevan merkittävin aivojen nesteitä liikuttava pulsaatio." (1). Muita aivojen nesteitä liikuttavia pulsaatioita tekee esimerkiksi sydämen rytmi ja verisuonten supistelu (4).

Korkala kertoo, että väitöstutkija Ulla Salmen kiinnostus hengityksen vaikutuksesta aivojen glymfaattiseen järjestelmään eli aivojen huuhtelujärjestelmään alkoi joogaharrastuksen myötä. OFNI-tutkimusryhmässä uskotaan, että aivonestettä ajava pulsaatio lisääntyisi hengityksen myötä. Eli sisäänhengitys toisi aivoselkäydinnestettä päähän enemmän ja huuhtoisi aivoja puhtaaksi. (1) Samankaltaiseen ajatukseen on päätynyt Selda Yildizin tutkimusryhmä vuonna 2022. (4)

Monet joogan hitaista hengitysharjoituksista tehdään resonanssitaajuudella, eli noin kuusi hengitystä minuutissa. Resonanssitaajuudella tehdyt hengitysharjoitukset voivat myös vähentää ahdistusta. (5)

Osteopaatin ja integroivan hengitysterapeutin näkökulmasta katsottuna osa ihmisistä ei pysty hengittämään tällä taajuudella, koska kehossa on erilaisia biomekaanisia, biokemiallisia tai psykofysiologisia esteitä. Esimerkiksi pallean asento, kylkiluiden liikerajoitukset tai krooninen hyperventilaatio eli pitkittynyt ylihengittäminen. Ylihengittämisellä on sekä biokemiallisia että psykofysiologisia vaikutuksia kehoon.

Rosalba Courtney on tuonut esille myös nenän tukkoisuuden merkityksen aivojen glymfaattista nestekiertoa haittaavana tekijänä. (6) Sen vuoksi olisi hyvä pyrkiä välttämään suuhengitystä ja kuntouttaa nenähengitystä.

Osteopaatin ammattitaitoon kuuluu kehon biomekaanisten rajoitteiden hoito ja psykoedukaation keinoin auttaa ihmisen psykofysiologiaa. Integroivana hengitysterapiaohjaajana minulla on tämän lisäksi keinoja nenähengityksen ja hengityksen biokemian kuntoutukseen.

Eli vastauksena otsikon kysymykseen: Kyllä, tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että hengitysharjoituksilla voidaan parantaa aivo-selkäydinnesteen virtausta. Tämän lisäksi oma kliininen kokemus antaa viitteitä siitä, että olisi hyvä poistaa hengityksen liittyviä biomekaanisia, biokemiallisia ja psykofysiologisia esteitä, jotta hengitysharjoituksia pystyy tekemään niin kuin ne on suunniteltu tehtäväksi. 

Lähteet:

• Korkala, Henna. 2025. Uusi tutkimus vie lähemmäs muistisairauksien hoitoa – tutkijat saaneet lupaavia tuloksia hengitysharjoituksista. https://yle.fi/a/74-20152997
• Oulu Functional Neuro imaging- OFNI. https://www.oulu.fi/en/research-groups/oulu-functional-neuroimaging-ofni
• Visakorpi, Tapio. 2009. Mitä on translationaarinen lääketiede? Duodecim 2009;125(21):2308-9.https://www.duodecimlehti.fi/duo98386
• Yildiz, Selda & Grinstead, John & Hildebrand, Andrea & Oshinski, John & Rooney, William D. & Lim, Miranda M. & Oken, Barry. 2022. Immediate impact of yogic breathing on pulsatile cerebrospinal fluid dynamics. 2022. Nature Scientific reports 12, 10894 (2022). https://www.nature.com/articles/s41598-022-15034-8#Tab2
• Chaitanya, Shyam & Datta, Anjum & Bhandari, Bharti & Sharma, Vivek K. 2022. Effect of Resonance Breathing on Heart Rate Variabilyty and Cognitive Functions in Young Adults: A Randomised Controlled Study. Cureus. 2022 Feb 13;14(2):e22187. doi: 10.7759/cureus.22187 https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8924557/
• Courtney, Rosalba. n.d. Nasal Congestion and Lymphatic Drainage. https://rosalbacourtney.com/professional-and-practitioner-resources/nasal-congestion-and-lymphatic-drainage/